Sivut

26. maaliskuuta 2012

Queneau: Tyyliharjoituksia

Raymond Queneuan kirja Tyyliharjoituksia kuuluu Ranskan myydyimpiin kirjoihin. Siinä kerrotaan ruuhkabussissa tapahtunut pikku sattumus 99 kertaa tyylilajia vaihdellen. Idean tähän kirjaan Queneau sai kerran konsertissa istuessaan. Musiikkiesityksessä samaa teemaa muunneltiin loputtomiin, joten Queneau arveli, että samoin voi tehdä myös kirjallisuudessa.

Minä luin tämän kirjan eräänä sunnuntaipäivänä. Kirja ei ollut luettavana nautinnollinen. Se puudutti. Suosittelisin sitä lähinnä kirjoittamisen oppaaksi.

Raymond Queneau
Tyyliharjoituksia (Otava, 1973/1993)

Sen yhe ranskalaise kirjaa on myyty vissii tosi palijo. Vaikka eihä siinä oo mittää ideaa. Sama pikkujuttu siitä mitä tapahtu onnikassa kerrotaan melekee sata kertaa eri tavvoilla. Jostain mussiikkijutusta saanu se kirjottaja sen idean.

Mää ku luin sen yks sunnuntai niin en pitäny. Iha tylsä. Ehkä jolleki joka kirjottaa voisin sanoa että lueppa.

Ranska on eurooppalaisen sivistyskulttuurin kehto. Yksi tämän kulttuurin hedelmä on filosofi Queneaun moderni klassikko Exercises de style, jossa eräs pieni tapahtuma kuvataan 99 eri tyylilajin keinoin. Kirjailijan kerrotaan saaneen idean tähän kirjaan konsertissa barokkimusiikkia kuunnellessaan.

Eräs suomalainen lukija nautti teoksen sunnuntaina 25.3.2012. Hän ei kyennyt nauttimaan teoksesta, vaan totesi sen olleen puuduttavaa luettavaa. Kirjaa voinee hänen mielestään pitää paremmin opaskirjana kirjoittamiseen.

Olipa kirja
Lyhyt juttu muunnellen
Monella tavalla
En nauttinut, puudutti
Skriivaajille suositan

Olikohan se ehkä espanjalainen, tai varmaankin ranskalainen? Sukunimi alkoi ehkä W:llä, tai sittenkin Q.lla. Kirjaa on kuitenkin myyty jonkin verran, ehkä paljon. Siinä kerrotaan sama juttu 88 tavalla, ei kun oliko se 99? Idea tähän kirjaan oli tullut teatterissa, anteeksi, konsertissa. Ja sitten tämä tyyppi oli ajatellut että samaa voisi kokeilla ruoanlaitossa. Tai kirjallisuudessa, en nyt ole ihan varma.

Minä luin tämän kirjan yhtenä lauantaina tai sunnuntaina. Ehkä en nauttinut siitä, ehkä nautin. Mielestäni se voisi paremmin toimia oppaana lukemista harjoittelevalle. Mitä minä sanoin? Kirjoittamista tarkoitin.

Fiksummin tästä kirjasta on kirjoitettu mm. Amman lukuhetkessä.

5 kommenttia:

  1. :) Mistä sait tämän käsiisi? Olen satunnaisesti koettanut tätä metsästää laihoin tuloksin. Kirjoittamisen opetukseen.

    VastaaPoista
  2. Töölön kirjastosta Helsingistä. Helmet-kirjastoissa näyttäisi nytkin olevan 19 kappaletta hyllyssä.

    Kirjoittamisen opetukseen nuo käyvät hyvin esimerkeiksi. Esimerkiksi eri aistihavaintojen mukaiset tekstit.

    VastaaPoista
  3. Kirjastosta tosiaan löytyy aika helposti, omaksi ostaminen voi olla työläämpää.

    Minä ihan pidin tästä mutta myönnän että sen jälkeen kun oli lukenut ensimmäiset parikymmentä tarinaa niin siirryin suosiolla selailemaan kirjaa katsellen millaisia variaatioita siellä tuli, mutten enää yrittänyt lukea niin kuin romaania luetaan. Ja vaikea uskoa että se oli tarkoituksenakaan.

    VastaaPoista
  4. Hah, mainio arvio! :D Minäkin kyllä pidin, mutta olisi vaan pitänyt lukea hitaammin, harvakseltaan maistellen, koska kyllä se puutumus sieltä jossain vaiheessa tuli. Joka tapauksessa mielenkiintoinen kirja jota yritän metsästää omaankin hyllyyni.

    VastaaPoista
  5. Erinomaisia tyyliharjoituksia! Ja kiitos, en kyllä kovinkaan viisaaksi tuntenut itseäni tämän kirjan ääressä tai siitä kirjoittaessa. Olen kanssasi samoilla linjoilla, teos sopii kirjoittamisen oppaaksi, mutta luettuna se oli puuduttava. Hulluja nuo gallialaiset:)

    VastaaPoista