Satu Grönroos
Lumen syli (Atena, 2012)
Eletään 1960-luvun loppupuolta kaupungissa. Helmi menee kouluun, äiti Elsa käy töissä pankissa, isästä ei Helmillä ole tietoa. Asuntoa lämmitetään puilla, asioilla käydään ulkohuussissa. Maailma, josta tällaisella 80-luvun lapsella ei ole oikein näkemystä, mutta vanhemmat lukijat saanevat kirjasta myös nostalgisia tuntemuksia. Olen kai parikymmentä vuotta liian nuori siihen, että pääsisin kirjan maailmaan kunnolla kiinni.
Helmin paras kaveri kuolee fyysisesti heti koulun alussa, mutta henkisesti hän kulkee Helmin mukana vielä pitkään sen jälkeen, vaikka aikuiset yrittävät asian vain unohtaa. Äiti tosin ei asiasta edes heti kuule. Helmin näkökulmasta Elsa-äidillä onkin aina vain kiire. Välillä taloon tupsahtavat asumaan myös hunsvotti-isoveli Pena ja vanhainkodista lomalle tuleva hankala isoisä. Vakituisesti talossa elävät, mutta kirjassa vähälle huomiolle jäävät Helmin isoveljet, kaksoispojat.
Toisena kertojana, tosin hieman sivuun jäävänä, on Helmin Kaarina-opettaja. Kaarinakin aloittaa koulun, Helmin luokka on hänen ensimmäisensä. Kaarina myös tulee vahingossa, e-pillereistä huolimatta raskaaksi, joka tuo mukanaan omat, aikakauteensakin sidoksissa olevat ongelmansa. Kirja alkaa koulusta, ja oikeastaan vasta lopussa Kaarinan tarina kytkeytyy taas Helmin elämään.
Grönroos kertoo lennokkaan upeasti pienen lapsen mielenliikkeistä, jotka liikkuvat sekä oikeasti tapahtuvassa että siinä, mitä tapahtuu vain Helmin päässä. Välillä olisin kaivannut kirjaan pidempiä lukuja, pidempiä yhtäjaksoisia tapahtumaketjuja. Nyt luvut ovat kovin lyhyitä, pieniä tarinoita perheen ja etenkin Helmin elämästä, jotka tosin kutoutuvat hyvin yhteen.
Veikkaus: Lumen syli on yksi kymmenestä ehdokkaasta Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2012.
Rohkea veikkaus! Minäkin pidin Lumen sylistä, se on hyvin kirjoitettu ja koskettava. Silti kirja on kuitenkin melko tavanomainen - toki keskimääräistä parempi - kotimainen romaani. 1960-luvun ajankuvaa ja oli ilo lukea.
VastaaPoistaUskalsin veikata, koska se on kuitenkin niin hyvin kirjoitettu. (Ja raadissa kuitenkin joku nostalgisoi sen listalle. ;) ) Toinen juttu on se, uskaltaisinko tämän kirjan perusteella veikata, että kirjailijalta tulisi jatkossakin hyviä teoksia.
VastaaPoistaMainiota kuulla myös sinun mielipiteesi tästä koska Lumen syli odottaa minua jo yöpöydällä. :)
VastaaPoistaMinuakin kiinnostaa tämä kovasti; kaikki arviot, joita olen tähän mennessä lukenut, ovat olleet kiittäviä.
VastaaPoistaEli blogimaailman lainalaisuuksien mukaan kohta joku pettyy, kun kirja ei olekaan niin hyvä kuin oli olettanut. ;)
VastaaPoistaVakavammin: tuon veikkaukseni esikoiskirjapalkintoehdokkuudesta tuli tehtyä osittain tuolla perusteella, sillä sekä blogi- että lehtikriitikot ovat enemmän nyökkäilleet kuin puistaneet kirjallista päätään.
Niinpä niin. Siksi onkin hyvä, että myös kehittämisen paikat uskalletaan tuoda esiin. Luin kirjan ja pidin siitä. Sitä voi kutsua erittäinkin hyväksi lukuelämykseksi, mutta on muistettava, että kyseessä on esikoinen. Kirjailija on kokenut toimittaja, mutta siellä täällä tarinan tiimellyksessä löytyi kuitenkin pientä haparointia, epävarmuutta.
VastaaPoistaUskallan silti tämän perusteella veikata, että Satu Gröroosilta tulee jatkossa yhä parempia romaaneja. Tämä ei jää tähän ;). nimim annabl
Minä pidin kovasti Lumen sylistä ja lukukokemukseni perusteella väittäisin jopa, että saamme lukea vielä kirjailijalta lisääkin vähintään yhtä hyviä ;)
VastaaPoista