Sivut

13. tammikuuta 2013

Miksi Popula ei innosta blogisteja?

Tammikuun alussa julkistettiin kaksi suomalaista kirjallisuuspalkinnon voittajaa: Blogistanian Finlandian voitti Aki Ollikaisen teos Nälkävuosi ja Savonia-palkinnon voitti jo Finlandia-ehdokkaanakin ollut Pirjo Hassisen Popula. Mutta BF-äänestyksessä Popula ei saanut ainoatakaan ääntä. Ääniä kuitenkin sai 47 muuta viime vuonna ilmestynyttä kaunokirjallista teosta.

Äänittä BF-kisassa jäivät myös Finlandia-ehdokas Mr. Smith (Juha Seppälä) sekä Runeberg-ehdokkaina olevat Rikosromaani (Petri Tamminen) ja Neuromaani (Jaakko Yli-Juonikas). Paksua Neuromaania tuskin kukaan äänestykseen osallistunut blogisti on (vielä) lukenutkaan, Mr. Smithin ja Rikosromaanin ovat jotkut lukeneet. Selvityksehköni perusteella BF-äänestykseen osallistuneista blogisteista Populan on lukenut ja siitä blogannut vain kaksi: Minna ja Mari A. Kun ei tule luetuksi, ei voi pärjätäkään. Kisan kärkikaksikko Nälkävuosi & Jää keräsi niin paljon ääniä, että vähintään 10 bloggaajaa oli niitä äänestänyt. Vielä useampi varmasti lukenut.

Blogistanian Finlandia -kisassa menestymisen kannalta ei näytä olevan haitaksi kirjan ilmestyminen keväällä. Tämän vuoden kärkikolmikosta kaksi ilmestyi jo keväällä. Lukuaikaa on siis ollut reilusti. Ja se kolmas - Jää - tuli ehkä muista syistä monella luetuksi. Lisäksi sijoilla 6 (Syyspurjehdus), 8 (Kansalliskirja) ja 11 (Traumbach) olevat kirjat tulivat luettavaksi jo keväällä. Haahtelan tuoreimman kai ensimmäiset lukivat jo vuoden 2011 puolella. Hassisen Popula ilmestyi vasta syksyllä kuumimpaan kirjanjulkistamisaikaan, joten se, että se olisi ehtinyt tulla luetuksi, olisi siis vaatinut monelta blogistilta sen arvottamista kiinnostavammaksi kirjaksi kuin monet muut syksyn uutuudet.

- - -

Miksi jo kaksi raatia on arvioinut Populan "hyväksi kirjaksi", mutta samalla kymmenet blogistit jättävät joko kokonaan tarttumatta kirjaan tai sitten eivät liiemmin pidä siitä eivätkä katso sen täyttävän hyvän kirjan tunnusmerkkejä? Blogistanian Finlandiassa menestyminen vaatii ensiksi sen, että blogistit tarttuvat kirjaan (sillä äänestää saa vain lukemaansa teosta) ja toiseksi sen, että luetuista kirjoista juuri se kirja nousee kolmen parhaan lukukokemuksen joukkoon. Käytän sanaa lukukokemus, sillä keskimäärin blogistit painottanevat lukukokemusta enemmän kuin jotain epämääräistä kokonaisarviota kirjan taiteellisista ansioista.

Suvi Ahola kirjoitti Hesarin kritiikissään lokakuun alussa: "Hassinen rakentaa tähän asti tanakimman synteesin oikeistopopulismin kannatuksen syistä. - - Siksi Popula on romaani, joka kaikkien kuntavaaleissa äänestävien kannattaa lukea, oli puoluekanta mikä tahansa."

Finlandia-raadin perusteluissa Populaa ylistetään mm. tällaisin sanoin: "Hassisen poikkeuksellisen luova kielenkäyttö ja sen myötä paikoin pilkahteleva vino huumori edesauttavat teoksen karun yhteiskunta-analyysin hätkähdyttävyyttä." Ja vielä Savonia-palkinnon perusteluista: "Lämpimästi ja tarkkanäköisesti kerrottu tarina ajan ilmiöistä Suomessa."

Ilselän Minna kirjoitti tuoreeltaan Finlandia-ehdokkaiden varmistuttua: "Pirjo Hassisen Popula yllätti minut Finlandia-ehdokkuudellaan, joka selvisi samaan aikaan, kun olin noin sivulla 150. En olisi arvannut. Ja väitän, että tämän teoksen kohdalla ajankohtainen puheenvuoro menee kaunokirjallisten ansioiden yläpuolelle." (Järjestämässäni Finlandia-ehdokasveikkauksessa kukaan ei muuten uskonut Populan löytyvän ehdokaslistalta.)

Siinä se oikeastaan Minnan sanomana taitaakin olla tiivistettynä: ajankohtaisuus menee kaunokirjallisten ansioiden yläpuolelle. En nyt jää pohtimaan sitä, saako näin olla tai onko näin hyvä. Mutta jos näin on, onko nimenomaan se syynä siihen, miksi tämä kirja nousee raatien suosioon, mutta kirjablogistit eivät innostu? Raatien hyväksyvän muminan lisäksi joissakin lehtikritiikeissäkin on Populaa kiitelty.

- - -

Pitäisi ehkä hetki pohtia, millainen on keskimääräinen kirjablogisti ja millaisista kirjoista hän pitää. Josko se selittäisi Populan populariteetittomuuden. Popula on siis yhteiskunnallisesti kantaaottava kirja. Voidaanko nyt olettaa, että blogistit eivät innostu sellaisista? Ehkä ei, sillä BF-palkinnon voittanut Nälkävuosikin kyllä ottaa kantaa, tosin paljon hienovaraisemmin. Onko Popula liian ruma kirja luettavaksi blogistille? Tuskin, sillä blogistit ovat innolla lukeneet vuosi sitten BF-palkinnon voittanutta Katja Ketun Kätilöä, joka kyllä rumuudessaan voittaa Populan leikiten.

Mitään keskimääräistä kirjablogistia ei tietenkään ole olemassa. Mutta blogisti on useimmiten nainen, vaikuttaisiko se? Blogisti on usein myös aika nuori. Ehkä Popula ei ole kirja, johon nuoret naiset helposti tarttuvat. Etenkin kun sitä mainostetaan politiikalla, vaikka se on silti hyvin paljon ihmissuhteiden kuvaamisen kirja.

Mari A. ja Ilselän Minna paljastuvat pitkän linjan Hassis-faneiksi. He kai ovat lukeneet kirjan siksi. Myös kirjasta kirjoittaneen Kulttuuri kukoistaa-blogin Arjan tekstistäkin saa kuvan, että Hassisen aiempiakin teoksia on tullut luettua. Minulle kirja oli toinen Hassiseni, kummastakaan en ole erityisesti innostunut. Luin sen nyt siksi, että se oli Finlandia-ehdokkaana.

Minä, entinen aktiivinen poliitikko ja nykyisinkin poliittista keskustelua seuraava nuorehko mies, pidin kirjaa vain kovin kliseisenä ja osoittelevana. En nähnyt siinä juurikaan ansioita edes kehutun ajankuvauksen suhteen. Minä ymmärrän, miksi siitä eivät blogistit ole innostuneet. Mutta sitä en, miksi se oli Finlandia-ehdokkaana ja voitti Savonia-palkinnon. (Tulkoon sanotuksi sekin, että mikäli olisin kuumeeltani jaksanut miettiä osallistumista BF-äänestykseen, kaksi muuta nollille jäänyttä kirjaa, Mr. Smith ja Rikosromaani, olisivat saattaneet saada ääniä.)

- - -

Miksi palkintoraadit katsovat, että Popula on syytä palkita tai nostaa vähintään ehdolle? Onko kyse siitä, että raadit edustavat sitä Perussuomalaisten kritisoimaa "suvaitsevaistoa", ja tällaisen kirjan esiin nostamalla saa nostettua esiin tärkeää yhteiskunnallista aihetta. Onko ehkä niinkin, että joku sisimmässään pitää siitä, että kirjailija todella näyttää, mistä Perussuomalaisissa on kyse? (Sillä Populahan on niin ilmiselvä viittaus Perussuomalaisiin, että kirjailijan puolesta lähes hävettää.) Kirjailija näyttää, että elämässään epäonnistuvat ihmiset ajautuvat Populan syliin. Sekö tässä on niin hienoa?

Minusta kirjan esittämä malli ihmisten katkeroitumisesta yhteiskuntaan ja sen muotoutumisesta poliittiseksi osallistumiseksi on kliseisyytensä lisäksi epäuskottava. Viitteitä toki on, että tietynlaiset tapahtumat ihmiselämässä ja yhteiskunnassa nostavat äärioikeiston suosiota, mutta Populassa kaikki on vain... jotain liian räikeää. Hassinen on sanonut kirjoittaneensa Populan nopeasti - vielä edellisestä romaanista väsyneenä - ja siis selvästi Perussuomalaisten eduskuntavaalivoiton motivoimana. Kirjasta tuntuukin paistavan liikaa läpi kirjoittajan oma tuohtumus politiikassa tapahtuneesta. Joskus sellainen on kai toiminut hyvän kirjallisuuden katalyyttinä, mutta minä en osaa pitää Populaa sellaisena onnistumisena.

- - -

Niin. Miksi sinäkään - mahdollisesti kunnallisvaaleissa äänestänyt lukija - et ole lukenut Populaa? Tai jos olet lukenut, miksi et siitä pitänyt? Vai piditkö?

Ja onko tässä kyse siitä, että palkintoraadit eivät palkitse hyvää kirjallisuutta, vaan tekevät politiikkaa?

26 kommenttia:

  1. Mä pidin Hassisen Populasta osin. Siinä oli hieman sellaista huumoria, jota niin kovasti jo kaipaan kotimaiseen ns. maahanmuuttokirjallisuuteen. Pidin Pirjon hahmosta kirjassa ja tämän katsomiskannasta. Mutta kovin stereotyyppinen käsitys kaikesta oli tässä kirjassa.

    Hassista ei näe kovinkaan usein blogeissa muutenkaan, esim. Rouvan kohdalla oli vain ehkä pari kirjoitusta hänen teoksestaan. Ehkä Hassinen mielletään vähän vanhemmaksi kirjailijaksi, kun taas Pulkkinen kirjoittaa mielestäni alle 3-kymppisiin iskevästi. Luulen, että blogistien ikärakenne juurikin näkyy tässä, mitä kirjoja blogeissa näkyy. Tai ehkä se on myös jonkunlainen muu medianäkyvyys, tai Hassisen tapauksessa sen puute.

    Mutta joo, tykkään näistä sun uudentyylisistä teksteistä! Nice.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohon viimeiseen riviin: Kiitos. Jos en olisi keksinyt jotain uutta ulkoasumuutosta myöten, olisin kai lopettanut bloggaamisen.

      Poista
  2. Olipa mielenkiintoinen pohdinta!

    Minäkään en siis lukenut Populaa. Pirjo Hassinen on tuttu kirjailijanimi, mutta en ole lukenut häneltä mitään.
    Politiikka kirjan teemana kuulu minulla evvk-osastoon. Mikä on aika jännä ilmiö, koska tykkään historiallisissa romaaneissa ja fantasiakirjallisuudessa esim. hovijuonitteluista. Politiikkaahan nekin ovat tavallaan.

    VastaaPoista
  3. Kiinnostavaa pohdintaa! Itse mietin ihan samaa, kun olin seuraamassa Savonia-palkinnonjakoa. Ja kävin siis nolona onnittelemassa Hassista kädestä pitäen, vaikken ole Populaa lukenut ja olen melko varma, etten tule lukemaankaan.

    Koska en ole lukenut kirjaa, en voi tietenkään ottaa sen taidokkuuteen tai taitamattomuuteen kantaa. Minulla syy siihen, etten ole kirjaa lukenut on ähky. Tämä aihe (perussuomalaiset ja oikeistopopulismi) alkaa olla niin puhkikaluttu aihe, että tuntuu vaikealta uskoa, että siitä saisi irti mitään kovin uutta. Luin tässä toivossa Hitlerin kylkiluun, mutta en saanut, mitä etsin.

    Hassinen tosiaan osuu ajanhermoon ja se näkyy myös palkintojen jaossa. Mutta henk.koht. minulle tämä edustaa vähän liikaakin tämän päivän poliittista keskustelua. Jos joku kirjoittaisi kirjan toisesta näkökulmasta, siis Persujen puolustuspuheen, se saattaisi jopa kiinnostaakin vaihtelun vuoksi ;)

    VastaaPoista
  4. En edes viitsi sanoa, mitä mieltä olen siitä, että nuoret naiset ja politiikka eivät muka käy yhteen. Itse seuraan politiikkaa mieluummin kun julkkisten parisuhdejuttuja.

    Mutta mutta. Minusta jo nimi Popula kertoo yksinkertaistavasta ja (niin kuin kirjoitatkin) räikeästä viittauksesta persuihin. Persuja ja heitä kannattavia ihmisiä on liian helppo arvostella, ja mielestäni olen lukenut siitä jo ihan tarpeeksi. Politiikka kiinnostaa - ei vain tällaisella asettelulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nyt varsinaisesti ajattele, etteivätkö voisi käydä yhteen, mutta ei se yleisesti taida kirjoja lukiessa olla mikään valintaperuste (ehkä juuri sen enempää kyllä kenelläkään muullakaan kuin nuorehkoilla naisilla). Minä tunnen olevani hieman poikkeus tässä, kun olen lukenut aika paljon mm. poliitikkojen muistelmia ja muita kirjoja.

      Poista
  5. Hyvä, että joku pohtii ajanilmiöitä, niin olen itsekin tehnyt.

    Hassisen tuotanto on vielä kokonaisuudessaan lukematta.
    ***
    Tutkin viime keväällä 1991-2011 vaalituloksia noin pintapuolisesti, ja suurin selittävä tekijä muutoksille oli eduskuntavaaleissa hallitus-opposiotioasema.

    2011 vaaleissa voittajat olivat SDP ja PS, häviäjiä pääministeripuolue Keskusta. Tämä oli minun analyysi. Minusta ei voi suoraan vetää johtopäätöstä, että kyse oli jostain ideologiasta, ihmiset lähtivät euro-asian takia uurnille äänestäen PS:ää ja muita vaihtoehtoja. Toinen iso taustatekijä oli vaaliraha-asia, joka söi vanhojen puolueiden kannatusta ja uskottavuutta.

    Lipponen tuli pääministeriksi suoraan 1995 oppositiosta ja myös Jäätteenmäki, vaalivoiton kanssa. On eräitä muita kampanjoihin liittyviä tekijöitä esim. "Työväenpuolue" Kokoomus vei ehkä äänestäjiä eräästä leiristä, ja vihreämpänä toisesta.

    Tämä minusta tarkoittaa vain sitä, että jos kansa olisi jäänyt kotiin 2011, olisi syytetty nukkumisesta, ja nyt on populismisyytökset pinnassa, kun eivät jääneet.

    Itse olen äänestänyt kaikissa vaaleissa vuodesta 1982 lähtien, paitsi armeijavuonna en kunnallisvaaleissa, minusta äänestäminen on demokratian tapa vaikuttaa asioihin.

    VastaaPoista
  6. Olen lukenut Hassiselta yhden teoksen, Isänpäivän, josta en kauheasti innostunut. Mansikoita marraskuussa on kerännyt pölyä hyllyssä jo pitkään. On vaikea sanoa, mikä Hassisessa ei sytytä meikäläistä. Ikäni puolesta olen juuri sopivaa kohderyhmää hänelle, mutta silti olen siis jättänyt väliin. Popula ei aiheensa takia houkuttele valitettavasti yhtään, vaikka äänestän joka vaaleissa. Kirjoja on tarjolla niin tuhottomasti, että vaaditaan enemmän houkuttelua kuin Finlandia-ehdokkuus tai Savonia-palkinto, että suostun luopumaan ennakkokäsityksistäni, varsinkin, kun ne saavat vahvistust mm. sinun kirjoituksestasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin. Minullahan tämä kirja joutui lukulistalle aivan vain sen vuoksi, että se oli Finlandia-ehdokkaana. Koska halusin lukea kaikki ehdokkaat ennen voittajan julkistamista. Olin aiemmin lukenut Hassiselta Sano että haluat, eikä se juurikaan innostanut lukemaan lisää.

      En osaa ehkä edes oikein määritellä, miksi niin on.

      Poista
  7. Ihan varmasti palkintoraadit tekevät myös politiikkaa. Ja minusta on ihan ymmärrettävää, että halutaan nostaa esiin kirjoja, joiden aihetta pidetään tärkeänä, eikä vain puhtaisiin taiteellisiin arvoihin (jos sellaisia edes on) perustuvia teoksia.

    Minäkään en ole lukenut Populaa. Enkä muutakaan Hassista. Olen kyllä ajatellut, että jossain vaiheessa pitää Hassiseenkin tutustua, mutta aloitan mieluummin tutustumisen jostakin muusta kirjasta kuin tästä, koska Popula ei tosiaan ole edes Hassis-faneilta saanut kovin hyvää palautetta.

    Politiikka ja ajankohtaiset aiheet kiinnostavat, mutta sen perusteella millaisen kuvan olen Populasta saanut, poliittisuus ei siinä ilmene kovin kiinnostavassa muodossa.

    VastaaPoista
  8. Mielenkiintoinen aihe näin laajemminkin että mitä kirjablogeissa ei lueta ja miksi.

    Mutta keskitytään nyt Populaan. En ole kovin suuressa vaarassa tätä lukea muutenkaan koska Hassista en ole lukenut muutenkaan, suomalaiset ja uutuuskirjat eivät ole muutenkaan ykkösinä lukulistoilla ja suhtautuminen puoluepolitiikkaankin on aika kielteistä...joten suurempi ihme olisi jos olisin sen lukenut.

    En usko suomalaisen kirjallisuuden kykyyn käsitellä aihetta, ainakaan nyt, ainakaan palkitusti. Kunnolliset ja kiinnostavat analyysit tehdään ehkä joskus, tai jos niitä joku tekee nyt niin todennäköisimmin vaiennetaan kuoliaaksi, palkintoraatien tehtävä on nyt tehdä politiikkaa ja nostaa esille räikeitä ja helppoja kirjoja. Näiden ennakkokäsitysten (jotka saa kumota faktoilla joka pystyy) tarvittaisiin aika vakuuttavia kritiikkejä että tulisin koskaan Populaan tarttumaan. "Tämä on tärkeä kirja" ei kritiikiksi riitä koska sen vaiettu jatke on liian usein "koska se tukee minun ennakkoluulojani".

    Sivuhuomiona, minusta oli kiinnostavaa että viime eduskuntavaaleissa persut näkyivät olevan ainoa puolue jolla oli kulttuuripolitiikka ja joka toi kulttuuripoliittisia näkemyksiä vaalitaistoon. Se kulttuuripolitiikka on tosi huono mutta näköjään on ainoa puolue joka katsoo kulttuurin olevan niin tärkeä asia että siitä pitää puhua.
    Kysyin tuolloin nykyisen kulttuuriministeripuolueen ehdokkaalta puolueensa kulttuuripolitiikan perään, ehdokas vastasi mutta kun korulauseet riisui pois niin lopputulos oli suunnilleen "haluamme harrastaa tulosiirtoja omille kavereillemme, jos siinä sivussa syntyy jotain kulttuuria muistuttavaa niin kiva".
    Mm. näistä syistä en jaksa laittaa paljoa uskoa politiikkaan sen puolue-muodossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. << "Tämä on tärkeä kirja" ei kritiikiksi riitä koska sen vaiettu jatke on liian usein "koska se tukee minun ennakkoluulojani". >>

      Varsin hyvin sanottu!

      Poista
  9. Mielenkiintoinen kirjoitus, jossa on paljon tarttumapintaa - paljon kommentoitavaa. :)

    Ensin tietenkin omakohtaista mietintää siitä, miksi en ole lukenut Pirjo Hassista. Liki nelikymppisenä, aavistuksen kirjablogaajien keski-ikää vanhempana, en voi allekirjoittaa Mari A:n hyvää pohdintaa Hassisen medianäkyvyydestä. Muistan (!) ajan, jolloin Hassinen oli erittäin paljon esillä ja vasta tänäkin vuonna hän antoi naistenlehdelle (olikohan se Me Naiset) haastattelun, jossa pohti miehen seksikkyyttä ja omaa sukupuolielämäänsä. Hän on siis toki esillä. Ja ehkä juuri siksi en ole lukenut hänen kirjojaan, minulla on mielikuva Hassisesta aika roisienkin tekstien kirjoittaja. Ehkä olen väärässä. Tiedän, että Hassinen on hyvä kirjailija. Moni "luottolukijani" on suositellut hänen kirjojaan, mutta joku haraa vastaan. En tiedä, mikä. Politiikasta olen aina ollut erittäin kiinnostunut, äänestän, ajaudun mielelläni politiikkaa sivuaviin keskusteluihin, joten Populan kohdalla aiheenkaan ei pitäisi olla este. Ehkä lukuvalinnat ovat kuitenkin osin vaistonvaraisia ja mielikuvat niistä omista ja vieraammista kirjailijoista vaikuttavat silloinkin, kun kirjailijan koko tuotanto on tutustumatta. Tästä voisi tehdä haasteen itselleen ja muistaakseni minulla onkin Hassista TBR 100 -listallani.

    Komppaan (joka on muuten sana, jonka käyttöä ihmettelin kauan ja nyt sitten komppailen sitä sun tätä, sosiaalinen media muuttaa kielenkäyttöä!) Kirsiä siinä, että tarvitaan paljon enemmän kuin palkintoja, että tartun johonkin kirjaan. Itse en esimerkiksi ole tainnut lukea yhtään kirjaa sen vuoksi, että kirja voitti esimerkiksi Finlandian tai Savonian. Mutta sosiaalinen media, etenkin blogit, toki rummuttavat joitakin kirjoja ja kirjailijoita lumipalloefektin tavoin. Näin on käynyt etenkin kahden oman suosikkini, Joel Haahtelan ja Haruki Murakamin kohdalla, ilman blogeja en ehkä olisi lukenut kumpaakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä vähän väärin muotoilin tuon media-näkyvyyden. Voi olla, että Hassinen on ollut väärällä tavalla mediassa esillä. Mutta ei todellakaan yhtä paljon kuin joku Riikka Pulkkinen, ts. en ole itse nähnyt häntä kovinkaan monessa paikassa. Samoin kuin Juha Itkosen muistan vain yhdestä naistenlehden haastiksesta syksyltä. JOihinkin taas törmää tahtomattaan ihan joka paikassa, vaikka ei etsisikään mediasta.

      Mietin myös tässä sitä, että itse olin hämmentynyt, kun Anja Snellmanin medianäkyvyys koettiin ärsyttäväksi. Siis en ole itse kokenut, mutta jossain keskustelussa tuli vain esiin, että se, että Snellman on koko ajan sanomassa mielipiteensä, koetaan jotenkin ei-hyvänä asiana.

      Siis, onko kyse siitä, että Snellman ja Hassinen ovat naisia, eivät nuoria & kauniita niin kuin Pulkkinen? Toisaalta sukupuoleen sitomatta itseäni ärsyttää erityisen paljon Jari Tervon joka paikassa oleminen, vaikka toisaalta hän varmaan myös myy kirjoillaan ja paljon. No, itse ihmettelen sitä, miten joku osaa mediassa hoitaa hommansa ja kiinnostuttaa kaikki itseensä.

      Mä olen itse lukenut Joelin juuri siihen sopivaan aikaan, että olin täysin myyty ja pitkäksi aikaa. Varmaan sillä hypellä luen edelleen Hassisen kirjoja. Myöntää täytyy, että joitakin heikompia kirjoja mahtuu tuohon sekaan mukaan.

      Poista
    2. Minä en olisi muutama kuukausi sitten edes ehkä tunnistanut Hassista kuvasta tai jos hän olisi kävellyt vastaan. Ei ehkä sillä tavalla ole ollut esillä kuin monet muut.

      En malta Mari A:n kommenttiin olla jatkamatta, että Snellmanin Ivana B:ssäkin oli hieman pamfletin makua... Onko niinkin, että emme välttämättä näe - mikäli teos ottaa kantaa ajankohtaiseen - kirjan hienoutta, koska se sotkeutuu muuhun keskusteluun. Voiko käydä niin, että Populakin kymmenen vuoden päästä näyttää paremmalta?

      Poista
    3. Pakko vastata sen verran, ettei minua ole Hassisen, ei Itkosen, ei Pulkkisen eikä kenenkään kirjailijan medianäkyvyys häirinnyt. Nämähän ovat aina pienestä kiinni, Hassisen jossain haastattelussa oli jotain, mitä vierastin. Esimerkiksi Anja Snelmannissa ei - mutta luinkin Sonja O:n jo 20 vuotta sitten. :) Monia nuoruus ja oletettu kauneuskin ärsyttää.

      Jaakko, mielenkiintoista nähdä 10 vuoden kuluttua, miltä Popula vaikuttaa. Tai miltä muut Finlandia-ehdokkaat (tai vaikka Pulkkisen kirjat) näyttävät ajan myötä.

      Poista
    4. Varmasti on. Tämän takia olisi hyvä välillä lukea vanhempia kirjojakin. Ja niitä kymmenen vuotta sitten lukemiaan uudelleen. :)

      Poista
  10. Kiitos hienosta ja mielenkiintoisesta postauksesta! Hyvä, että nostit aiheen esiin ja toit vähän erilaisen näkökulman. Perussuomalaiset tosiaan ovat helppo kritisoinnin kohde, mutta entäs persujen kritisoijien kritisointi?

    VastaaPoista
  11. Tämähän herättää keskustelua. Se on kiva! Etenkin kun vähän arkailin tällaisen tekstin julkaisemista. (Ns. "millä lihaksillä arvostelet arvovaltaisempia tyyppejä" -ongelma, jonka voi toki aina kuitata sanomalla: "tää onkin mutuhuttua!") :)

    Ehkäpä palaan varsinaiseen keskusteluun myöhemmin...

    VastaaPoista
  12. Täällä tuli jo aika hyvin kommentoitua syyt miksen itse ole tarttunut Populaan. Ennen kaikkea se, että jytkystä on jo puhuttu niin paljon ja niin sävyttyneesti. En jotenkin usko, että Popula tuo siihen keskusteluun mitään niin erikoisen uutta, että jaksaisin kiinnostua siitä. Etenkään kaunokirjallisessa muodossa. Jotenkin en kaipaa mitään fiktiivistä analogiaa asian suhteen. Politiikkaa olen joskus opiskellutkin ja seuraan aktiivisesti, vaikka olenkin nainen ja verrattain nuori ;) Joten syy tämän lukemattomuuteen ei ehkä löydy lukijan profiilista. Itselläni on myös vähän sellainen tapa, etten ole kovin innostunut mistään mikä on sillä hetkellä "in". Kuten Finlandia-ehdokkaat. Se on vähän tyhmääkin ehkä; menee varmasti paljon loistavia kirjoja ohitseni. Mitä enemmän hypetystä, sen vähemmän olen kiinnostunut. Hyvä postaus keskustelun herättäjäksi!

    VastaaPoista
  13. Minä olen ilmeisesti sitä ikäluokkaa, jonka Hassista pitäisi (?) lukea. Olen joskus aikoinaan häneltä jonkin kirjan lukenut, mutta en lämmennyt ja siksi en ole hänen tuotannostaan enää pitkään aikaan ollut kiinnostunut. Kysymys minun kohdallani on pelkästään ja vain siitä, että Hassinen ei kirjailijana kiinnosta (samalla tavalla olen nyt hyllyttänyt Pulkkisen kahden kirjan jälkeen, ei ole minun kirjailijani), ei tästä uusimman kirjan aiheesta.

    Luulen, että ajankohtaisista aiheista on melko vaikea kirjoittaa, usein parempaa jälkeä, ehkä ajatellumpaa, tulee kun asiat saavat hieman perspektiiviä, niitä voi katsoa kauempaa. Kun joku tilanne on päällä, voi olla vaikea löytää asiasta erilaisia nyansseja, ja tällöin teksistä helposti tulee vähän yksioikoista ja osoittelevaakin, kuten näyttäisi esim. Populan suhteen käyneen (luonnehdintasi perusteella ainakin).

    Kiva kun nostit aiheen esille.

    VastaaPoista
  14. Erilainen ja siksi mielenkiintoinen lähestymistapa.

    Tendenssikirjallisuus on todellakin vaikea laji. Jos poliittinen tendenssi paistaa läpi, kuten esimerkiksi Hassisen Populassa paistaa, niin teos ei enää olekaan pelkkää proosaa vaan se muuttuu julistukseksi. Näin kävi mm. Sjöwall & Wahlöön dekkarisarjassa, jonka neljä viimeistä teosta olivat toinen toistaan nolompia tendenssimäisessä julistuksessaan. Julistuksen lukeminen on useimmiten vaikeaa, sitä on helpompaa kuunnella poliittisessa kokouksessa. Politiikassa hyvä julistaja on taituri, joka muuttaa veden viiniksi ja jota kansa kuuntelee mielellään.

    Kommenteissa on mainittu myös Riikka Pulkkinen, joka käsitteli viime syksyn Vieras-kirjassaan rasismia hyvin taitavasti. Pulkkinen ei osoitellut "pahoja" vaan osoitti, että pahuus asuu meissä kaiksissa, jopa lapsissa, kun olosuhteet vain sattuvat olemaan oikeanlaiset. Pulkkisen kirjasta tulikin ajankohtainen viimeistään Abu-Hanna -kohun jälkeen. Voiko rasimia siis olla, vaikka emme sitä huomaisikaan tai sitä hyvyydessämme tarkoittaisi käytöksellämme.

    Tämän blogin pohdinta kirjallisuuspalkintojen myöntämisperusteista on erityisen ansiokasta. Varmasti palkintoja jaetaan juuri noin Jaakon mainitsemilla perusteilla, vaikka toiminta on palkintojen jakajille ehkä tiedostamatonta. Hieno kirjoitus, Jaakko! Tämä on jotakin täysin uutta kirjallisuusblogien blogistanissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä kanssasi siitä, että Pulkkisen Vieras käsitteli jotenkin paljon monivivahteisemmin näitä teemoja.

      Palkintojen myöntämisperusteista tuli mieleen yksi Blogistanian Finlandian ansio (verrattuna siihen, miten oletan raatien toimivan). BF:ssa ihmiset tekevät lopulliset valinnat toisistaan riippumatta. Päätöksenteko on niin hajautettu, ettei siinä lopullisessa pisteidenjakovaiheessa luultavasti muiden mahdolliset mieltymykset tai ajatukset juurikaan vaikuta valintaan. (Saa väittää vastaan.) Toki tätä ennen muut blogistit ovat kovasti voineet vaikuttaa siihen, mitä kirjoja itse kukin on lukenut. Nälkävuoden suosiokin varmasti johtui osittain siitä, että siitä luettiin muista blogeista ja sitä kautta tuntemattoman kirjoittajan esikoisteoksesta tuli luettu teos.

      Väitteeni (kovin rohkea sellainen) siis on, että tällä Blogistanian metodilla, kun ei tarvitse hakea mitään kompromisseja, ei keskustella, mitkä kirjat nostetaan ehdokkaiksi, mikä olisi palkitsemisen arvoinen, vältetään ne riskit, jotka aina ovat läsnä, kun päätös tehdään ryhmässä, ryhmänä: joukon mielipide voi olla kovin erilainen kuin yksittäisten henkilöiden mielipiteiden summa.

      Poista
    2. Totta tuo mitä kirjoitat BF:sta. Blogit vaikuttavat toistensa lukemisiin, innostavat bloggaus voi saada muutkin lukemaan kirjan, mutta varsinaisessa valinnassa ei huomiota kiinnitetä siihen että kärkikuusikko olisi monimuotoinen läpileikkaus kirjallisuutemme kentästä ja "tärkeys" ei ominaisuutena saa aikaa riittävää nostetta.

      Tuolla tavalla voi tulla sitten kovin idiosynkraattisia ja epäilemättä myös epäreiluja listoja, mutta toisaalta joiltain kompromissiratkaisuilta vältytään.

      Naureskelin jo toisaalla että Melender ennusti että Mr Smith ei tule menestymään kirjabloggaajien äänestyksessä, oikeassa oli, ei yhtään ääntä :)

      Poista
  15. Tässä välissä... haluaisin kiittää jokaista kommentoijaa... teitä jokaista erikseen ja kaikkia yhdessä. (Keskustelu saa jatkua...)

    VastaaPoista
  16. Mukava lukea näin monipuolista keskustelua. Popula on kirjastossa ollut sen verran suosittu, että vasta nyt pitkän jonotuksen jälkeen sen sain lainaan, saa nähdä miten lukeminen onnistuu.

    Jari Järvelän Parempi maailma oli melko terävästi kirjoitettu ja jäi pitkäksi ajaksi mietityttämään, eikä välttämättä kaikilta osin ihan positiivisessa mielessä, mutta taitavasti romaani on kyllä rakennettu.

    Näistä teemoista mieleen tulee myös Turkka Hautalan Salo, jonka lukeminen minulta jäi kesken, en tiedä mikä siinä oli.

    Mutta suurimman vaikutuksen teki Aki Ollikainen, joka osaa kirjoittaa liikoja osoittelematta, Nälkävuosi on sellainen kirja että siihen taidan palata joskus toiseenkin kertaan, kunhan aihepiiri on ehtinyt vähän mielessä hautua.

    VastaaPoista