Villa: Elämän korkea keskipäivä

Eräs läheiseni on Villan fani. Lähinnä siitä syystä tartuin tämän matkakertomuksistaan tunnetun naisen päiväkirjaromaaniin.

Kyllikki Villa
Elämän korkea keskipäivä (Like, 2008)

"Turvattua arkea elävästä aviovaimosta tuli yksinhuoltaja, toimiston aikatauluihin kahlitusta virkanaisesta vapaa suomentaja. -- [R]akkaustarina läpäisee teoksen vahvalla jännitteellään, ja ristiriitojen raastama suhde haastaa niin päähenkilön kuin lukijan ajatus- ja arvomaailman. Myllerrysten keskellä yksi ilo on rikkumaton: tyttären kasvun seuraaminen."

Kustantajan esittely kirjasta on lopulta yllättävän tyhjentävä, vaikka lukijan arvomaailma jääkin haastamatta. Ehkäpä kyse on siitä, että kirjassa ei ole mitään yllättävää. Se nimenomaan on keski-ikäisen naisen päiväkirjaromaani. Siinä on sen heikkous, mutta myös vahvuutta.

Päiväkirjaromaani on minulle aika tuntematon muoto romaanille. Villan kirja on pääosin lyhyitä, alle kymmenen rivin mittaisia päiväkirjamerkintöjä tuntemuksista, tavatuista ihmisistä, ajatuksista, töistä. Välissä on kirjeitä, lähetettyjä ja lähettämättömiä, K:lle, tuolle päähenkilöä nuoremmalle miehelle, jonka kanssa hän tuota ristiriitojen raastamaa suhdetta yrittää ylläpitää. Lukukokemuksena tämä oli aika hidas. Kirjeet olivat nopeampia kuin merkinnät, jotka jättävät ajatuksenjuoksun kesken öiden kohdalta.

Kirjan rakenteen ongelmallisuus tulee esille toistossa. Samoja asioita vaivataan kauan, kirjan taikinaan tulee jo liikaakin sitkoa. Päiväkirjamerkinnät toistavat itseään, romaanin Kyllikin ajatukset toistavat itseään, kirjeet toistavat, toistavat. Eikä siitä rakkaussuhteen analyysistakaan oikein tunnu tulevan mitään.

Parasta kirjassa on se, kun siinä ensin kuvaillaan tapahtumia, näytetään miten elämä tapahtuu, ja sitten jonkin verran myöhemmin, nämä teot tulevat analysoiduiksi ja jäsennellyiksi ajatuksiksi päiväkirjan sivuille. Aika lailla niin kuin elämässä menee. Eihän sitä aina tehdessä ehdi pohtia asian suurempia yhteyksiä. Ja Villan tiivistykset asioista ovat kyllä välillä osuvia, niitä olisi lukenut enemmänkin.

P.S. Tätä kirjaa lukiessa tuli mieleen, että olisi kai hyvä tehdä joitain muistiinpanoja kirjaa lukiessa, tai edes laittaa hyviin kohtiin jotain merkkejä, jotta voisi niiden avulla kirjoittaa kirjasta blogiin jotain järkevää.