Hesarin esikoiskirjapalkinto jaettiin viime viikolla 17. kerran. Vuonna 1996 se jaettiin 11. kerran. Sen vuoden voittajateoksen kirjoittanut henkilö on minulle kaikista voittajista (lista täällä) yksi tuntemattomimmista. Tämän teoksen jälkeen tosin vähän tutumpi.Armas Alvari
Varmat tapaukset (Tammi, 1996)
Alvarin kirja on novellikokoelma. Tekisi mieli kutsua tätä kirjaa novellikokoelmaromaaniksi, sillä novellien yhteys toisiinsa tuntuu kovin vahvalta. Sama maailma, samantyylinen kerronta on pääosassa novelli toisensa jälkeen.
Kirjasta jää outo maku. Olisiko noista aineksista voinut kasata romaanin? En tarkoita, että romaani olisi automaattisesti parempi kuin kokoelma novelleja, mutta. Teksti on ansiokasta, mukaansa tempaavaakin. Paikoitellen jää kuitenkin sellainen tuntu, että kirjoittaja yrittää päteä kirjoittamalla tietyllä tavalla, osoittaakseen taitonsa. Tämä nousee novellin etenemistä tärkeämmäksi. Tyyli ohittaa tarinan ylittäen keltaisen viivan, tuomitsen minä.
Alvarin kerronta tuo välillä mieleeni Arto Salmisen. Syy siihen on tämänkaltainen inhorealismi: "Pumpulipuikko tunkeutui syvälle isän kuihtuneeseen pakaraan ja toi pois keltaista mätää. Sitten reikään kaadettiin ruskeasta pullosta, joka kupli ihon alla." Alvari kuvailee monia asioita kovin yksityiskohtaisesti. Minulle olisi joissain kohdissa riittänyt vähempikin.
Kustantajan sivuilla kirjaa kuvataan näin: "Yksittäisistä tarinoista muodostuu pala palalta kudelma kokonaisesta kaupungista, eri sukupolvien ihmiskohtaloista, jotka ovat samaan aikaan erillisiä mutta selittämättömän luonnollisesti toistensa lomassa." Hämmentävää kuvauksessa on se, että hieman tuolla tavalla voisin kuvailla erästä omaa kirjoitusprojektiani.
Lukemistani (ja käsittääkseni) saman vuoden esikoisista pidin paljon enemmän Juha Itkosen Myöhempien aikojen pyhistä. Myös Riikka Pulkkisen romaani Raja ohittanee omalla listallani Alvarin novellit.
Tämä samainen kirja on minulla parastaikaa kesken ja vähän arveluttaa tämä tekninen ratkaisu. Yksittäisinä novelleina nämä eivät ehkä kuitenkaan toimisi niin hyvin ja jotenkin tästä tulee sellainen olo että on haluttu kirjoittaa romaani mutta se on jäänyt muodottomaksi.
VastaaPoistaNo, vinjettiromaanillahan on Suomessa jo perinteitä ja kyllä tätäkin lukee vaikka tuntuukin hieman että tämä on sellainen esikoiskirjailija jonka seuraavalta teokselta on lupa odottaa enemmän.
(siirretty kaksi kommenttia 21. ja 22.11.)
VastaaPoistaSamaa mieltä siitä, että kyllä Alvarilla kirjallista lahjakkuutta riittää, mutta niin: esikoisteoksen kompastuskiviä kai tässä on.
- - -
hdcanis & muut mahdolliset lukijat:
http://www2.hs.fi/extrat/kirjat/kirjallisuuspalkinto06/ kertoo lisää raadin perusteluista sekä muut vuoden 2006 ehdokkaat.