Matti Mäkelä
Ihmisen olosijat (WSOY, 2011)
Lisäksi tuli kuviteltua, että Matti Mäkelä kirjoittaisi oikeasti siitä, missä asennoissa ihminen elämänsä viettää. Jotain sen kaltaista luvataan sekä etu- että takakannessa. Mutta ei, olisi pitänyt ottaa tämä varoitus vakavasti: "teos, jossa pitkät ja lyhyet, punnitut ja äkäiset tekstit on heitetty koriin vapaassa järjestyksessä". Se nimittäin kuvaa teosta, jossa ei tunnu olevan päätä, punaista lankaa eikä häntää, mutta paikoin sentään pilkistää Mäkelän taito kuvata ihmisen elämää nautittavalla tavalla.
Aloitan pahimmasta. Tämä ihmisen olosijoja ja asentoja näennäisesti käsittelevä kirja sisältää yhden julkaisemattoman mielipidekirjoituksen toimittajien sidonnaisuuksista jälkisanoineen. Se on vieläpä yksi kirjan pisimmistä teksteistä. Ei näin. Sitä ennen on 12 rivin mittainen teksti maaseudun tulevaisuudesta, jonka sisällöstä en kerro sen enempää, sillä siinä ei ole juurikaan kertomista.
Kirjasta jää hyvä muistijälki lopulta vain aivan muutamasta tekstistä. Jää mieleen kuvailu siitä, kuin kannonnokassa istutaan suunnittelemassa, jää mieleen jokin ajatus pyörän päällä istumisesta. Mutta näissäkin jää silti se tunne, että Markku Envall kirjoittaisi saman paremmin.
Joku varmaan haluaisi kieltää mäkelämäisiltä miehiltä kirjojen kirjoittamisen. Mäkelä kirjoittaa vääristä asioista (kuten seksistä väärällä tavalla), ja on myös väärässä. Minua jää häiritsemään se, ettei hän saa kirjoitettua väärässäoloaan edes niin, että tulisin pohtineeksi, josko hän sittenkin olisi oikeassa. Sellaista kirjaa olisi ollut mukavampi lukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti