Kuka minä olen? Siihen kysymykseen kai identiteettipohdinnoissa haetaan usein vastausta.
Tähtien väliset viivat. Esseitä identiteetistä. (Tammi, 2003)
Merete Mazzarella oli minulle tuttu nimi, mutta kirjoittajana ja kirjailijana aivan outo. Hänen kirjansa tarttui kirjastossa käteeni kahdesta syystä: siksi, että siinä puhutaan identiteetistä ja siksi, että se kansi ilmoittaa sen sisältävän esseitä.
Aloitetaan esseistä. Pöydälläni odottaa myös toinen esseekokoelma, ja kolmas. Silkasta mielenkiinnosta tuohon lajiin päätin niihin tutustua. Koska olen lukenut paljon - no, ainakin jonkin verran - kaunokirjallisuutta, fiktiota ja varsin paljon tietokirjallisuutta, faktaa, on kai tarpeellista tutkia sitäkin, mitä niiden väliin jää. Siinä mielessä Mazzarellan esseet kyllä välillä hämmentävät, että ne tuntuvat olevan kuin muistelmakatkelmia. Mazzarella kyllä varoittaa aluksi: "Tämä kirja käsittelee ennen kaikkea minun identiteettiäni." Kyllä, kursivoituna minun - siis hänen - identiteettiään.
Kirja koostuu neljästä osasta. Ensimmäinen osa - johdanto tai jotain sen kaltaista - oli kiinnostavin. Mazzarella maalaa esiin monenlaista näkökulmaa identiteettiin. Toista osaa, taustan ja kokemusten merkitystä identiteettiin, luin vielä mielenkiinnolla. Kolmatta, suomenruotsalaisuuden pohdintaa, ei melkein jaksanut lukea. Mitä suomensuomalainen mies saisi irti vanhempiensa ikäisen suomenruotsalaiseksi itsensä tehneen naisen ajatuksista?
Neljäs luku pelasti minut: palasi juurille, ytimeen. Siinä Mazzarella esittää niin hyviä kysymyksiä, ettei voi välttyä pohtimasta niitä itsekin.
- Onko identiteetti pysyvä vai muuttuva?
- Kyllä minun identiteettini on ainakin muuttunut paljon, vaikka olen vasta noin kolmenkymmenen. Ja on muuttunut paljon ihan viime vuosinakin. En juuri nyt usko identiteetin pysyvyyteen.
- Tiedämmekö keitä muut ovat, tietääkö muut keitä me olemme?
- Ehkä tiedämme, ehkä emme. Ainakin se meidän olisi hyvä muistaa, Mazzarellaa muistellen, että kun väitämme, että joku ei ole meidän mielestämme syvällinen, on hyvä miettiä, tietävätkö muut meidän syvyyksistämme mitään.
P.S. "Minusta hyvä elämä edellyttää sisäistä huonetta, josta voi hakea voimaa ja henkistä ravintoa, mutta tiedän hyvin että tämän sisäisen huoneensa voi kalustaa monella eri tavalla. Lukevana ja kirjoittavana ihmisenä minusta on luonnollista kalustaa se kirjallisuudella, mutta olen varma, että sen voi tehdä yhtä hyvin kuvataiteella tai musiikilla tai miksei vaikka metsäkävelyillä." - Merete Mazzarella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti