Kuusi kovaa kotimaista Finlandia-voittajaa

Morre haastoi vuosi sitten itsenäisyyspäivänä lukemaan kuusi kovaa kotimaista kirjaa.

Haasteen reunaehtoja olivat:

- Valitse kuusi (6) kotimaista kirjaa, jotka sinun on ollut tarkoitus lukea muttet ole saanut vielä aikaiseksi.
- Kirjan pitää olla ilmestynyt ennen vuotta 2012.
- Suorita haaste 6.12. 2012 mennessä.

Otin itselleni helpon tavoitteen. Joskus kauan sitten olin jo ajatellut, että voisin joskus lukea kaikki Finlandia-palkitut kirjat, ainakin palkitut romaanit. Haasteeseen ilmoittauduin saatesanoin: "Luen kuusi naisen kirjoittamaa Finlandia-palkittua romaania, joita en vielä ole lukenut." Näin haaste palveli tuota isompaa tavoitetta, joka vuosien saatossa oli jäänyt aika vähälle huomiolle.

Luin lopulta kuusi kirjaa tässä järjestyksessä (suluissa ilmestymis- ja palkintovuosi):

1. Rosa Liksom: Hytti nro 6 (2011)
2. Kristina Carlson: Maan ääreen, (1999)
3. Irja Rane: Naurava neitsyt (1996)
4. Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (2000)
5. Pirkko Saisio: Punainen erokirja (2003)
6. Sofi Oksanen: Puhdistus (2008)

Haastetta sopivasti täydensi se, että vuoden 2012 voittajan, Ulla-Lena Lundbergin Jään, luin juuri ennen palkinnon jakamista.

Twiitin mittaiset luonnehdinnat kirjoista ja lukukokemuksestani, se mitä nyt tulee niistä mieleen:

"Kaunista kieltä, hienoa luontokuvausta, mutta jäi silti kokemuksena valjuksi. Silmiini piirtyivät maisemat, tyttö ja mies jäivät etäisiksi."

"Tapahtumat idässä olivat outoja, mutta C:n tapa viedä lukija historiaan on ihailtavaa. Sai lukemaan lisää C:ia, mikä laskettava ansioksi."

"Hitain luettava näistä kuudesta, oman mukavuusalueen ulkopuolella, mutta antoi paljon. Ilman Finlandiaa tuskin olisin tarttunut kirjaan."

"Yllätti minut. Suosikkini näistä kirjoista. Se, joka imaisi mukaansa. Taitavasti rakennettu tarina, joka sai epäilevänkin ihastumaan."

"Oli aiemmin jäänyt kesken. Nyt iski paremmin, kiitos ehkä omien ajatusten muutoksenkin. Muutama kohta kirjasta edelleen terävästi mielessä."

"Tästä oli kohistu niin paljon, että lukeminen oli lopulta lievä pettymys. Ymmärrän, miksi P on hyvä, mutta lisää värisävyjä kaipasin.

Nämä kuusi kirjaa, tämä koko haaste, muistuttaa varsin hyvin siitä, että Finlandia-palkinnolla on palkittu kovin erilaisia romaaneja. Yhtään huonoa kirjaa ei joukkoon mahdu. Mutta todennäköisesti suurin osa näistä kirjoista on sellaisia, etten olisi ehdokkaiden joukosta valinnut juuri näitä voittajiksi.

Liekö lievää naiiviutta, mutta ajattelen, että palkitut kirjat kertovat kuitenkin jotain suomalaisesta kirjallisuudesta viimeisiltä vuosikymmeniltä. Siksikin oli hienoa saada nämä luettua. Finlandia-palkitut kirjat ovat monia muita kirjoja todennäköisemmin niitä, joita muutkin ihmiset lukevat, onhan se palkinto myynnin edistämiseksi luotu. Kun näitä lukee, lisääntyy aina niiden ihmisten joukko, joiden kanssa voi keskustella kirjoista, joita molemmat ovat lukeneet. Ja se on mainiota.

Kiitos vielä Morrelle haasteesta. Morren koonti haasteesta ja loppuarvonta löytyy täältä.